Sokkelin vedeneristyksen saneeraus Vantaalla ja Keravalla: merkit, tutkimukset ja työvaiheet

Sokkelin vedeneristyksen saneeraus kannattaa aloittaa tutkimuksella, joka erottaa ulkopuolisen kosteuden putkivuodosta, sisäilman tiivistymisestä ja muista mahdollisista lähteistä. Vantaalla ja Keravalla tontin savinen maaperä, veden kulkureitit ja routiminen voivat vaikuttaa sekä vaurion syntyyn että korjaustapaan.

Sokkelin vedeneristyksen saneeraus alkaa oireiden tulkinnasta

Tummat kosteusjäljet, valkoiset suolakertymät, sokkelipinnoitteen kupruilu ja irtoaminen voivat kertoa rakenteeseen kulkeutuvasta vedestä. Kellarissa huomio kiinnittyy usein maakellarimaiseen hajuun, kosteisiin seinän alaosiin tai pintamateriaalien vaurioihin. Yksittäinen oire ei vielä paljasta veden tuloreittiä.

Tarkista myös maanpinnan kallistukset, syöksytorvien purkupaikat ja sokkelin vierustalle muodostuvat lammikot. Katolta tuleva vesi voi kuormittaa perustuksia, jos sadevesijärjestelmä johtaa veden rakennuksen viereen. Aihetta käsitellään tarkemmin oppaassa vesikatolta sokkeliin kulkeutuvista vesistä.

Kestävä korjaus katkaisee veden kulkureitin ja vähentää perustuksiin kohdistuvaa kosteusrasitusta.

Tutkimus rajaa korjauksen oikeaan rakenteeseen

Ammattilainen tarkastaa näkyvät vauriot, pintavesien reitit, perustusten liittymät ja käytettävissä olevat rakennepiirustukset. Kohteen mukaan tutkimukseen voi kuulua kosteusmittauksia, salaojien kuvaus tai huuhtelu, korkotasojen mittaus sekä rajattu koekaivanto. Rakenteen avaaminen näyttää, millainen vedeneristys seinässä on ja missä kunnossa alusta on.

Esimerkiksi kellarin yhden seinän kosteusjälki voi johtua rikkoutuneesta sadevesiputkesta, puutteellisesta vedeneristyksestä tai seinää vasten jäävästä vedestä. Pelkkä sisäpuolinen pinnoitus voi silloin peittää oireen, mutta jättää ulkopuolisen kosteusrasituksen ennalleen. Ström katto Oy:n vedeneristystöissä korjaussuunnitelma sovitetaan havaittuun rakenteeseen ja tontin olosuhteisiin.

Sokkelin vedeneristyksen saneeraus etenee hallittuina työosuuksina

Työ alkaa kaivannon, työjärjestyksen ja rakenteiden suojaamisen suunnittelulla. Urakoitsija selvittää maanalaiset johdot ja putket ennen kaivamista. Vanha vedeneristys ja vaurioituneet pintakerrokset poistetaan tarpeelliselta alueelta, alusta puhdistetaan ja korjataan, minkä jälkeen asentaja tekee rakenteeseen sopivan vedeneristyksen ja suojauksen.

Salaojitus, routasuojaus, sadevesien johtaminen ja täyttömaat tarkastellaan samassa kokonaisuudessa. Muuten uusi eristys voi jäädä jatkuvan vesikuormituksen varaan. Jos rakennuksen piiri on esimerkiksi 40 metriä, työ voidaan suunnitella neljään 10 metrin osuuteen. Havainnollinen jako helpottaa kaivannon turvallista hallintaa, mutta suunnittelija määrittää todellisen työjärjestyksen kohteen perustamistavan ja maaperän perusteella.

Ennen täyttöä urakoitsija dokumentoi vedeneristyksen, läpiviennit, liitokset ja suojakerrokset. Dokumentit helpottavat taloyhtiön kunnossapitoa ja myöhempien korjausten suunnittelua.

Savimaa ja routiminen vaikuttavat toteutukseen tonttikohtaisesti

Vantaan tai Keravan alueella sijaitsevaa kohdetta ei pidä luokitella savimaakohteeksi pelkän kaupunginosan perusteella. Maalaji ja täyttökerrokset voivat vaihtua lyhyelläkin matkalla. Vettä pidättävä, routiva maa sekä jäätymisestä syntyvä liike voivat rasittaa sokkelin pinnoitteita, putkilinjoja ja liittymiä. Vantaan savimaita ja routaa käsittelevä opas kertoo ilmiön yhteydestä sadevesijärjestelmään.

Syvä kaivanto, lähellä oleva naapurirakennus tai epävarma perustamistapa vaatii kohdekohtaista suunnittelua. Varo tarjousta, jossa urakoitsija lupaa uusia pelkän eristekerroksen tutkimatta salaojia, pintavesiä ja seinän kuntoa. Hyvä tarjous yksilöi purettavat rakenteet, vedeneristysjärjestelmän, liittymät, täytöt, dokumentoinnin ja mahdollisten lisätöiden perusteet.